Ulkosuomalaisten lasten kesäkurssilla harjoiteltiin suomen kieltä ja solmittiin ystävyyssuhteita

Ulkosuomalaisten lasten kesäkurssi järjestettiin heinäkuun lopulla toista kertaa yhteistyössä STEP-koulutuksen kanssa. 35 alakouluikäistä kurssilaista sekä opettajat ja ohjaajat viettivät mukavat kolme kurssipäivää STEP-koulutuksen Järvenpään kampuksella kauniin Tuusulanjärven rannalla. Kurssilaiset saapuivat Järvenpäähän ympäri maailmaa, mutta kaikkia yhdisti ainakin yksi asia: suomen kieli, jota oli tarkoitus harjoitella kolmen kurssipäivän aikana pelien, leikkien ja vapaan toiminnan ohessa. 

Kurssilaiset jaettiin heti aluksi neljään kotiryhmään, jossa aloitettiin tutustuminen leikkien ja toiminnallisten tehtävien avulla. Kotiryhmissä kurssilaiset kiersivät myös pajoja, joissa tutustuttiin Aleksis Kiveen rastiradalla, ratkottiin yhteistyötaitoja vaativaa pakopeliä, kisattiin leikkimielisesti 1×2-pelissä sekä rakennettiin muun muassa majoja luonnon aineksista. Viime vuoden kurssilta tuttu ja kovasti pidetty Afrikan tähti -pihapeli toteutettiin myös tämän vuoden kurssilla, ja pelin voittajaksi taisi selviytyä Ville-opettajan joukkue. Kurssin aikana lapset pääsivät myös musisoimaan Leena-opettajan johdolla, painamaan tyynyliinoja ihkaoikean kuvataitelijan eli Katri-ohjaajan kanssa ja kisailemaan toisiaan vastaan erilaisten viestien merkeissä. 

Kurssiin mahtui myös vapaa-aikaa, jolloin lapset oma-aloitteisesti pistivät jalkapallo- tai sählypelit pystyyn, lukivat kaverin kanssa kirjaa, tasapainoilivat slacklinella, pelasivat sulkapalloa tai ihan vaan loivat uusia ystävyyssuhteita. Kurssipäivät aloitettiin Annika-opettajan vetämällä aamujumpalla ja lopetettiin Ella-open pitämään meditaatiohetkeen tai iltasatuun. Toiseksi viimeinen kurssipäivä huipentui makkaranpaistoon ja saunomiseen ja uimiseen Tuusulanjärvessä. Tämä oli suomalaisuutta parhaimmillaan, etenkin kun poikien saunavuorolta raikui laulu: “Löylyä lissää, löylyä lissää, ei tunnu missään, Pohjan poikia palelee!” 

Kurssin opetuskieli oli suomi, mutta etenkin vapaamman tekemisen lomassa eri kielet raikuivat STEP-koulutuksen pihamailla. Me opettajat kuuntelimmekin huuli pyöreänä, kuinka taidokkaasti lapset vaihtoivat kielen lennosta suomesta englantiin tai muuhun tuttuun kieleen ja päinvastoin. Kielitaitoista porukkaa! Meihin opettajiin teki myös vaikutuksen lasten kohteliaisuus! Kiitos tuli kuin apteekin hyllyltä esimerkiksi palkintona oven avauksesta ruokalaan mennessämme. Ja ruokailusta puheen ollen, kurssilla emme toden totta nälästä kärsineet, vaan pääsimme nauttimaan herkullisesta ruoasta viidesti päivässä. 

Sää suosi meitä koko kurssin ajan, ja ensimmäiset sadepisarat ropisivat vasta, kun kurssilta oli siirrytty kotimatkalle. Kun kurssi oli lopussa ja kotiväki tuli hakemaan lapsia viikonlopun viettoon, muistelimme vielä yhdessä mukavia kurssipäiviä ja lauloimme yhteislaulun “Ystäväni on kuin villasukka”. Tämä sopikin hyvin lopetuslauluksi, sillä kysyessämme lapsilta, kuinka moni oli saanut kurssilta vähintään yhden uuden ystävän, lähes kaikkien käsi nousi ilmaan.