Kulkurin historia
Kulkuri jatkaa Kvs-säätiön yli satavuotista etäopetuksen historiaa
Kansanvalistusseuran kirjeopistosta 1920 alkanut etäopetuksen kehittäminen Suomessa jatkuu 2000-luvulla Kulkuri-verkkokoulussa, joka toimii kaikkialla maailmassa.
Sata vuotta etäopetusta Kansanvalistusseurassa
Sata vuotta sitten Kansanvalistusseura sai silloiselta opetusministeriöltä valtionavustuksen – yhteensä 8000 markkaa – kotiopetuksen edellytysten parantamiseen. Etäopetuksen virallinen aika oli alkanut.
Kansanvalistusseura oli perustettu jo 1874. Säätiö – silloinen yhdistys – oli jo ollut synnyttämässä kirjastolaitosta, kustantanut suomen- ja ruotsinkielistä kirjallisuutta sekä käynnistänyt vapaata sivistystyötä. Kirjeopiston toiminta alkoi vuonna 1920. Esikuvia toimintaan haettiin ulkomailta, muun muassa Ruotsista. Opiston toimintaa valvoi Kouluhallitus.
Kansanvalistusseuran kirjeopiston ja muiden sen jälkeen perustettujen kirjeopistojen etäopetus perustui ohjauskirjeisiin ja kirjoihin. Opiskelijalle lähetettiin myös tarvittavat välineet kuten vihkot ja kynät. Opetuskirjeiden tavoitteena oli, että oppiminen olisi mahdollista kaikille, lähtötasosta ja kyvyistä riippumatta. Ohjeet olivat selkeitä ja opittavia asioita havainnollistettiin kuvituksella. Kysymysten esittäminen ja opiskelijoiden kannustaminen oli tärkeää. Jo sata vuotta sitten huomio kiinnittyi oppijoiden yksilöllisiin tarpeisiin ja sisältöjen saavutettavuuteen.
Katso video etäopetuksen historiasta:
Kirjeopetus eli kultakauttaan sotavuosina, jolloin Kirjeopistoon ilmoittautui jopa 40 000 opiskelijaa. Heistä valtaosa oli sotilaita, jotka pystyivät etänä jatkamaan opintoja vaikeissa olosuhteissa rintamalla.
Kirjeopiston toiminta kasvoi voimakkaasti 1960-luvulle asti. Neljän ensimmäisen vuosikymmenen aikana opiskelijoita oli yli 345 000 ja Kirjeopisto oli Suomen suurin oppilaitos. Parhaimpina aikoina Helsingin Kalliosta, Neljännen linjan opistotalosta, lähti jopa 800 kirjettä päivässä. Tuolloin ei vielä puhuttu skaalautuvista oppimisen palveluista, mutta siitä oli kyse: Kirjeopisto tavoitti opiskelijat kaikkialla maassa ja kaikki halukkaat voitiin ottaa opiskelijoiksi.
Vaikka etäohjausta annettiin, luotettiin myös oppijan kykyyn suunnitella opintojaan. Ohjauksen yksilöllisyys oli tärkeää, ja vakiomenettelyä muutettiin tarpeiden ja olosuhteiden vaatiessa. Opiskelijoiden yhteisöllisyyttä tuettiin kesäkurssien, opistolehden ja opintoryhmien avulla. Myös jatkuvan oppimisen näkökulmat olivat mukana – ammatillisia sisältöjä opittiin muun muassa työpaikkakoulutuksissa.
Ulkosuomalaisten lasten kotiperuskoulu perustetaan
Kirjeopiston toiminta hiipui yhteiskunnan muun koulutustarjonnan lisääntyessä. Oriveden opiston osaksi siirtynyt Kansanvalistusseuran Etäopisto toimi vuoteen 2013 asti. Etäopetuksen perintö ja kokemus olivat kuitenkin tarpeen, kun Etäkoulu Kulkurin edeltäjä Ulkosuomalaisten lasten kotiperuskoulu perustettiin 1975.
Aloite ulkomailla asuvien suomalaisten oppilaiden etäkoulun perustamiseksi tuli Ulkoministeriön virkamiesten rouvat ry:lta (nykyinen Ulpu ry). Opetusministeriö antoi tehtävän Kansanvalistusseuran Etäopistolle. Opetus alkoi kirjeopetuksena.
Alusta asti toiminnan tavoitteena oli kehittää ulkomailla asuvien lasten äidinkielen taitoja, mahdollistaa kaikkien Suomen peruskouluaineiden opiskelu ulkomailta käsin sekä helpottaa lasten paluuta takaisin suomalaiseen kouluun.
Kirjeopetuksessa ulkomailla asuvan oppilaan ja opettajan vuorovaikutus oli hidasta. Jo Internetin kehityksen alkumetreillä olikin selvää, että se mullistaisi kaukana toisistaan ja opettajista asuvien lasten etäopetuksen niin pedagogisesti kuin teknisesti.
Verkko-opetuksen vuosituhat alkaa
Ensimmäiset verkko-opetuskokeilut Kotiperuskoulussa toteutettiin vuosituhannen vaihteessa yhteistyössä Jyväskylässä toimivan Kauko-nettipulpetin kanssa. Teknisistä haasteista huolimatta kokemukset verkko-opetuksesta olivat rohkaisevia.
Seuraava askel verkko-opetuksessa otettiin, kun WSOY julkaisi perusopetukseenkin sopivan Opit-oppimisympäristön 2001. Syksyllä 2003 käynnistyivät Kotiperuskoulun ensimmäiset äidinkielen verkkokurssit.
Ulkomailla asuvien oppilaiden verkko-opetuksen kehittämisen suurin haaste ja jarru alusta asti oli rahoitus. Kirjeopetuksessa opettaja lähettää oppilaalle muutaman kirjeen vuodessa, kun verkkoympäristössä opettajan ja oppilaan välistä vuorovaikutusta on lähes päivittäin. Opetuskustannukset nousivat nopeasti moninkertaiseksi kirjeopetukseen verrattuna. Harkinnanvaraisella valtionavustuksella, joka oli mitoitettu kirjeopetukseen, verkko-opetuksen kehittäminen ei ollut mahdollista. Kehittämistyötä tehtiinkin alusta alkaen hankerahoituksella.
Kotiperuskoulusta Kulkuriksi
Verkko-oppimisympäristöt kehittyivät 2000-luvulla nopeasti. 2009 aloitettiin uuden verkkokoulun muotoilu uusien oppimiskäsitysten ja -tutkimusten pohjalta. Syntyi iloinen ja innostava Kulkuri-verkkokoulu ja positiivinen Kulkuri-pedagogiikka, uuden verkkokoulun kulmakivi. Uudistus vaikutti koulun toimintakulttuuriin niin paljon, että koko koulun nimi muutettiin Etäkoulu Kulkuriksi 2011.